Informaatiovaikuttaminen

Avoin keskustelu, erilaiset mielipiteet ja vaikuttamispyrkimykset kuuluvat demokratiaan. Mutta entä jos keskusteluun syötetään valheita? Mitä jos joku vääristelee faktoja, käyttää valeasiantuntijoita tai argumentoi tahallisesti harhaanjohtavasti?

Käytännön keinoja ovat muun muassa päätöksenteon vaikeuttaminen informaatiohälyllä, päättäjien leimaaminen kyvyttömiksi tai yhteiskunnallisten tilanteiden kärjistäminen.

Tällainen viestinnän tarkoitus on vahingoittaa yhteiskuntaa. Tosiasioihin perustuvan argumentoinnin, lähdekritiikin ja sananvapauden periaatteiden tarkoituksena on suojata demokratiaa ja edistää keskustelua.

Informaatiovaikuttaminen on strategista toimintaa. Sen tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Tällaisen haitallisen viestinnän takana voi olla valtiollinen toimija, ei-valtiollinen toimija, yksilö, organisaatio, järjestö tai yhteenliittymä. Toiset toimivat tietoisesti, toiset tiedostamattaan.

Informaatiovaikuttaminen pyrkii lietsomaan epäluottamusta kansalaisten keskuuteen sekä väestön ja viranomaisten välille. Oman agendan tukemiseen voi hyödyntää haavoittuvuuksia, heikkouksia ja ristiriitaisuuksia. Informaatiovaikuttamista voidaan tehdä yksittäisinä toimenpiteinä tai osana laajempaa vaikuttamiskampanjaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hyödynnetään laajasti erilaisia viestinnällisiä tai muunlaisia tekniikoita.

Jos mietit, onko uutinen, kommentti tai vaikka sosiaalisen median päivitys totta, voit seuraavien kysymysten avulla pohtia tiedon luotettavuutta:

• Mihin tieto tai väite perustuu?
• Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin?
• Onko lähteitä siteerattu oikein?
• Vastaako otsikko sisältöä? Otsikot voivat johtaa harhaan, eikä varsinainen uutinen vastaa otsikkoa. Lue huolella myös uutinen, älä pelkkää otsikkoa.
• Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan. Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luotettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.
• Onko medialähde luotettava ja yleisesti tunnettu? Monilla ääriliikkeillä on omia mediakanavia.
• Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.
• Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.
• Ovatko uutisen kuvat aitoja? Ovatko jutun kuvat jostain toisesta yhteydestä?
• Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat herkästi omien läheistensä jakamiin linkkeihin sosiaalisessa mediassa.
• Älä jaa tietoa ja johdata muita harhaan, jos et ole varma asiasta.