Julkiset taideteokset
Kirjaston seinäreliefi
Keminmaan kirjasto, Väylätie 6, Keminmaa
Reliefin tekijä on taiteilija ja professori Ensio Seppänen.
Reliefin paljastustilaisuus pidettiin 14.6.1981.
Reliefi kuvastaa kunnan menneisyyttä ja samalla voimakasta uskoa tulevaan.
Professori Ensio Seppäsen luomus on mitoiltaan varsin mahtava. Pronssiin valetun reliefin korkeus on lähes kolme metriä, pituutta sillä on runsaat kuusi metriä ja syvyyttä metri, sekä painoa noin kolme tonnia.
Reliefin keskiryhmää hallitsevat voima ja valo. Siihen on symbolisesti kuvattu suljettu Kemijoki, joka tänään tuottaa sähköä. Pilven takaa vapautuva aurinko viittaa tiedonvaloon, joka kirkastuu opiskelun myötä.
Keskustan symboliaiheita on täydennetty vielä nuorilla ihmisillä. Reliefin nainen tiedustelee ja mies, kirjat kädessään osaa neuvoa. Etualalla oleva tyttö edustaa tietoa ja taitoa kaipaavaa tulevaisuutta.
Reliefin vasemmassa laidassa kuokkaa kantava mies kuvaa kunnan voimakasta maanviljelyä sekä sen edellyttämää raivaustyötä. Hänen vierellään seisova kalastaja puolestaan viittaa kalastajiin, jotka oikeastaan ovat luoneet koko Keminmaan kunnan. Hämäläiset kalastajat olivat ensimmäiset Kemijokisuun ja -jokivarren asukkaat, jotka suuntasivat pohjolaan jo 1100-luvun tienoilla.
Joessa olevat tukit ja puomit viittaavat uittoon ja erotteluun. Taustalla häämöttävät rakennukset puolestaan muistuttavat kunnan vanhasta asutuksesta, jonka varhaisimmat juuret ulottuvat 1300-luvun alkuvuosiin.
Reliefin oikealla puolella kuvattu kaivosmies edustaa uusinta elinkeinohaaraa Keminmaassa, eli Elijärven kaivostoimintaa.
Äärimmäisenä oikealla hammasratasta pitelevä hitsaaja puolestaan kuvaa kunnan voimakkaasti kasvanutta teollisuutta.
Pöllöt
Keminmaan kirjasto, Väylätie 6, Keminmaa
Kirjasto-nuorisotalon nuorisotilalle johtavan porraskäytävän seinälle maalattujen pöllöteoksien tekijä on Minna Suuronen, omaa sukua Sandqvist. Teokset valmistui vuonna 1985 Kansainvälisen nuorisovuoden kunniaksi. Viisaat pöllöt tervehtivät nuoria tiloilla kävijöitä ja seuraavat heitä tärkeässä tehtävässä.
Lippomies-patsas
Tervolantie 1960, Keminmaa
Muistoksi entisistä kalastuksen kulta-ajoista ja vapaana virranneesta Taivalkoskesta on itäpuolen rannalle, voimalaitoksen sillan lähettyville, pystytetty Lippomies-patsas. Lippomies-patsaan paljastusjuhla pidettiin 4. syyskuuta 1988.
Lippomies-patsaan pystytys sai alkunsa Itäkosken kylätoimikunnan aloitteesta. Pääasiallinen rahoittaja oli Keminmaan kunta, mutta lahjoituksia saatiin myös voimayhtiöiltä, pankeilta ja yksityisiltä henkilöiltä.
Lippomies-patsaan tekijä on Kosken oma poika, kuvanveistäjä Teppo Laurinolli.
Elämänkaari
Kunnantie 3, Keminmaa.
Kunnanviraston ala-aulaan sijoitettu kuvanveistäjä Sanna Koiviston teos vuodelta 1987 on pronssia ja kiveä.
Jääkärimuistomerkki
Suntiontie 12, Keminmaa.
Jääkärimuistomerkki on kuvanveistäjä Ensio Seppäsen vuonna 1998 paljastettu teos.
Sankarihautojen muistomerkki
Kirkkotie 1, Keminmaan uusi kirkko
Kirkon edustalle on siunattu 71 sankarivainajaa, joiden muistoa kunnioittaa 10.7.1954 paljastettu muistomerkki. Patsas on veistetty punaisesta graniitista.
Vapaussodan muistomerkki
Kirkkotie 1, Keminmaan uusi kirkko
Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Väinö Keinänen ja sen valmisti Viipurin Koneellinen Kiviveistämö. Muistomerkki paljastettiin 20.6.1920.
Suomen sodan soturien hautausmaan muistomerkki
Läntinen Kirkkotie 56, Keminmaa
Muistomerkki kunnioittaa Suomen sodassa vuosina 1908-1909 kaatuneita sotilaita.
Kivalon jääkärikämpän muistolaatta
Kivalon jääkärikämpän muistolaatan on valmistanut kuvanveistäjä Ensio Seppänen vuonna 1970.
Keminmaan Martimoaavan–Lumiaavan–Penikoiden soidensuojelualueella sijaitsevan nykyisen kämpän on rakentanut alkuperäisen paikalle vuonna 1994 Keminmaan Reservinupseerit ry. Alkuperäinen kämppä oli osa jääkärien ensimmäisen maailmansodan aikaista etappitietä Saksaan.
